Haluamme lyhyesti pohtia Teollisen internetin tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lopussa peilaamme vuonna 2015 julkaistua ”Suomalainen Teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi” – hankkeen tutkijaryhmän selontekoa siitä, minkälaisia kansantaloudellisia ja työvoimapoliittisia ennusteita siihen liitetään.
Teollisesta internetiä hyödyntämällä tuotteet, niitä tuottavat yritykset ja kuluttajat linkittyvät toisiinsa internetin pilvipalveluiden kautta. Yritykselle tämä luo mahdollisuuden kehittää ja jatkojalostaa tuotteitaan ja sitä kautta tuottaa ja myydä yhä uusia palveluja jotka on rakennettu vanhan tuotteen päälle. Samalla he saavat käytön myötä hyödyllistä dataa omien tuotteittensa ja palveluidensa parantamiseen ja tuotteiden valmistusprosessien tehostamiseen. Ainoa vaatimus tämän toimimiselle on tuote johon on asennettu dataa kerääviä antureita ja alustaohjelmisto joka kokoaa ja analysoi kertyvän tiedon.
Esimerkiksi autonrengasvalmistaja voi kerätä reaaliaikaista dataa renkaiden reagoinnista erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin ja kehittää rengasseoksiaan taas paremmiksi ja kestävämmiksi. Kestävämpi rengas taas nostattaa valmistajan tuotteiden luotettavuutta ja brändin arvoa.
Myöskään parturikampaaja Kurtin ei tarvitse huolestua, että pomon rouvan hiukset kärähtävät hiustenkuivauskoneessa. Älykäs kone nimittäin säätelee lämpötilaa itsenäisesti tilanteen mukaan. Illanjuhlinnasta väsähtänyt kotikokki saa nukkua yönsä rauhassa, koska älykäs uuni on katkaissut virrat ennen nugettien kärähtämistä.
Kuluttajien ”vastakappale” Teolliselle internetille on Esineiden Internet, eli Internet of Things (IoT). Sillä tarkoitetaan entistä älykkäämpiä tuotteita, jotka reagoivat ympäristönsä kanssa ja tuotteiden kehittyessä mahdollistavat lisäominaisuuksien hankinnan.
Esimerkiksi alkuun automaattisesti huoneiston ilmanvaihdon virtaamien säätöön tarkoitettu keskusyksikkö voi lisäosien avulla alkaa säätämään huoneilman puhtautta, sopivaa ilmankosteutta, optimaalista energiankulutusta ja niin edelleen.
Rakennusteollisuudelle Teollinen internet tarjoaa myös paljon erilaisia vaihtoehtoja. Seuraava skenaario on tulevaisuudessa täysin mahdollinen. Asunnon LTO-kone lakkaa toimimasta yöllä. Ennen kuin asukas on edes huomannut koko asiaa, ilmestyy hänen asunnon seinässä olevalle näytölleen kysymys siitä, mihin aikaan huoltomies voi tulla korjaamaan puutteen. Kosketusnäyttöä painamalla asukas sopii huoltomiehen kanssa sopivan ajankohdan. Toinen mahdollisuus on työpaikalta kotiin lähdettäessä laittaa sauna lämpiämään älypuhelimen avulla. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi siten, että tarpeettomat sähkölaitteet sammuvat automaattisesti kaikkien mentyä nukkumaan. Järjestelmälle tulee tieto kaikkien nukahtamisesta aktiivisuusrakennekkeen kautta. Samaan tapaan kahvinkeittimen voi säätää napsahtamaan päälle henkilön herättyä, jotta Jaska ehtii ajoissa töihin eikä hänen tarvitse poiketa työmatkallaan ostamaan huoltoaseman kahden euron juhlamokkaa.
Mahdollisuudet ovat näissäkin tapauksissa digitaalisille toiminnoille tyypillisesti, lähes rajattomat. Tulevaisuus näyttää missä raja kulkee, jos sitä edes on.
On aika esitellä alussa viitattuun tutkimukseen, jossa on esitetty vaihtoehdot Teollisen internetin vaikutuksille Suomen teollisuuteen, talouteen ja työvoimanäkymiin. VTT:n, Aalto-yliopiston ja Etlan tutkijoiden työryhmän vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen teollisuudella on kolme mahdollista kehityspolkua Teollisen internetin esiintulon luomassa murroksessa:
- Jättää hyödyntämättä sen tuomat mahdollisuudet ja jatkaa samaan malliin. Seurauksena Suomesta voi seuraavan nelivuotiskauden aikana kadota 16 000 työpaikkaa
- Yritykset reagoivat nopeasti ja hyödyntävät uudet mahdollisuudet omassa toiminnassaan. Tällä voidaan saavuttaa neljän miljardin euron investoinnit ja 16 000 työpaikkaa käsittävä kasvu
- Kolmas vaihtoehto on näistä mielenkiintoisin. Mikäli otamme aktiivisen roolin teollisen internetin hyödyntämisessä ja lähdemme kehittämään muille tapoja käyttää sitä ja teemme Suomesta ”Teollisen internetin Piilaakson” puhutaan 12 miljardin euron investoinneista ja huikeasta 48 000 työpaikan kasvunäkymästä
Suomi on luonut mainetta teknologiateollisuudessa ja insinööritaidossa, mutta viime vuosina ennusteet ovat olleet synkemmät. Jo nyt autoteollisuudessa suunnitellaan itsestään ajavia autoja. Siitä herää kysymys, onko rakennusteollisuudella yksinkertaisesti varaa jättää huomiotta Teollisen internetin tuomat mahdollisuudet?
