Itsestään ajavat autot ja tyhjät parkkihallit

marraskuuta 14, 2015 Matti Huusko teknologia, digitalisaatio

Tekniikka kehittyy kokoajan, prosessit automatisoituvat, tilaukset hoidetaan henkilökohtaisten tapaamisten sijaan sähköisesti, autoteollisuus kehittää koko ajan uusia toimintoja turvallisen ajamisen varmistamiseksi. Kohta joku hullu varmasti ehdottaa itsestään ajavan auton valmistamista...

Kun asiaa tutkii tarkemmin, huomaa pian, että näitä hulluja on jo olemassa ja niitä tulee kokoajan lisää.

Googlaamalla Itsestään ajavat autot saa 0,39 sekunnissa 623 000 tulosta.

Mainoksissakin näkee Toyotan autoja, jotka taskuparkkeeraavat kuskin puolesta. Volvon autossa ei taas ole mahdollista ajaa toisen perään, koska auto jarruttaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Google nousi otsikoihin pari vuotta sitten, kun sen itsestään ajava auto ajoi Kaliforniaa ristiin rastiin yhteensä 300 000 kilometriä. Vuonna 2012 Kalifornian kuvernööri allekirjoitti lakiesityksen, joka mahdollistaisi itsestään ajavien autojen tulon teille muutamassa vuodessa. 

Myös vastarintaa on kohdattu kuten aina suurien uudistusten tullessa. Mitä vakuutusyhtiöt mahtavat tuumata asiasta? Lienee kuitenkin selvää, että lähitulevaisuudessa moottoriteillä surraa yhä enenevissä määrin autoja ilman kuskia, myös Suomessa.

Jos kaikki autot pysyisivät jatkuvasti liikenteessä ja maksaisimme vain kk/lisenssiä mikä kattaisi rajattoman kuljetuspalvelun paikasta x- paikkaan ö-. Tällähän saisimme suunnattoman maisema muutoksen kaupunkinäkymään kun parkkihallit ja kadunvarsien parkkiruudut ammottaisi tyhjyyttään. Tarvitseeko meidän tulevaisuudessa omistaa omaa autoa?

Pysähdytään hetkeksi pohtimaan mitä vaikutuksia sillä saattaisi olla, jos kaikki Suomen liikenteessä kulkevat henkilöautot olisivat itsestään ohjautuvia. Alla olevat laskelmat ja pohdinnat perustuvat arvioihin, eivät tiukkaan dataan.

Jos 1 000 000 suomalaista ajaa joka päivä töihin keskimäärin 30 minuuttia/suunta, tarkoittaa se päivässä miljoonaa autossa istuttua tuntia. Mikäli oletetaan, että autossa istuva pystyisi muihin asioihin keskittyessään tuottamaan bkt:tä 10€/tunti, on päivävaikutus luonnollisesti 10 miljoonaa ja vuositasolla 3,65 miljardia euroa. Tähän kun lisätään myös vapaa-aikana tehtävät välttämättömät ajot lukema kasvaa ja koskee vasta ainoastaan henkilöautoliikennettä. Ne henkilöt, jotka tekevät pääsääntöisesti töitä koneella, voisivat pitää aamupalaverin jo automatkan aikana ja konttorille päästessään ryhtyä suoraan töihin. Puhelinmyyjä voisi solmia päivän ensimmäiset kaupat jo työmatkallaan.

Entä jos myös tavaroita toimittavat pakettiautot, linja-autot, taksit, rekat ja matkailuautot kulkisivat autopilotilla. Sen kustannusvaikutusten arvioimiseen pitää käyttää jo reilusti enemmän aikaa. Onkin mielenkiintoista pohtia mitä käytännön muutoksia se ihmisten elämään aiheuttaisi.

Perheiden lomamatkat saisivat uusia ulottuvuuksia, kun koko perhe voisi rauhassa keskittyä olemiseen sen sijaan, että yksi vanhempi ajaa ja toinen lukee karttaa navigaattorin mentyä rikki. Herrasmies voisi tilata oman autonsa noutamaan hänet kuppilasta aamun pikkutunneilla tai ajeluttaa kavereitaan kaupungilla ilman promillerajojen miettimistä. Nuoripari voisi ajaa katsomaan auringonlaskua syrjäiselle näköalatasanteelle viinipullo mukana. Pakettiauto lastattaisiin lähettämössä ja purettaisiin perillä vastaanottajien toimesta ilman kuljettajaa. Edellisenä iltana myöhään jalkapalloa katsoneen työmatkalaisenkaan pää ei hajoaisi aamuruuhkissa kiroillessa, koska hän kuorsaisi tyytyväisenä etupenkillä.

Kyseessä on niin suuri muutos, että harva sitä varmastikaan tajuaa. Itsestään ajavien autojen vallankumous tulee asettamaan täysin uudenlaiset haasteet työllistymisen näkökulmasta, mutta samalla se tarjoaa auton käyttäjille uusia mahdollisuuksia parantaa omaa hyvinvointiaan ja rentoutumismahdollisuuksia.

Herää vielä yksi kysymys, miten sinä käyttäisit itseohjautuvalla autolla saavutetun lisäajan?