Ihmisten puhelimen käyttö on muuttunut ratkaisevasti viimeisten 20 vuoden aikana. 20 vuotta sitten kännyköitä löytyi edistyksellisessä Suomessakin hyvin harvoilta ja niitä käytettiin pelkästään nimensä mukaiseen tarkoitukseen, matkapuheluihin. Toimintaulottuvuudet kaksinkertaistanut tekstiviestikin oli tullessaan iso asia, mutta tuskin sen keksinyt Matti Makkonen osasi silloin aavistaa, mihin kaikkeen puhelimia vielä käytetään.
Tänä päivänä älypuhelimet tuhansine, mielikuvituksen rajoja kokeilevine aplikaatioineen ovat tuoneet yhteen laatikkoon kaiken sen, mikä olisi vaatinut aiemmin säilöttäväkseen Ämmässuon kaatopaikan kokoisen pläntin. Kartat, lehdet, mainokset, tarjoukset, matkaoppaat… Lista on loputon. Kaikki on nyt sullottu muutaman sadan gramman painoiseen älypuhelimeen.
Mobiilisovelluksiin eivät päde samat lainalaisuudet kuin monilla muilla teknologian osa-alueilla. Vaikka kuinka yrittäisi, ei kerrostaloa kannattelevaa teräsbetonianturaa pysty valmistamaan kilosta turkinpippureita. Mobiilisovellukset sen sijaan ovat aineettomia keksintöjä joiden lähes ainoana rajana toimii ihmisten mielikuvitus.
Nykyisin laitteet mahdollistavat tiedon lukemisen missä tahansa. No, niin mahdollistivat käytännössä jo sanomalehdet 400 vuotta sitten. Nykyään ohiajavassa bussissa istuvat näyttävät tuijottavan jalkoihinsa. Todellisuudessa siellä saatetaan tehdä ostoksia, lukea lehtiä, keskustella tuttavien kanssa, sopia tapaamisia tai perustaa uutta yritystä ja kaikki tämä mobiilisti.
Lukemista suurempi etu on eri medioiden yhdisteltävyys. Käytännön elämässä hyvänä esimerkkinä toimii kaverille lähetetty kuva ruoasta, jonka on juuri saanut eteensä. Nyt kahdella napin painalluksella pystytään tekemään sama toimenpide, joka olisi ennen vaatinut kuvan ottamisen, kuvan kehityksen ja sen lähettämisen kirjepostilla tuttavalle. Tässäkin tapauksessa kyseessä on ainoastaan pintaraapaisu siitä, miten paljon eri toimintoja voidaan nopeuttaa ja tehostaa mobiilisovellusten avulla.
Mobiiliteknologian räjähdysmäisen arkipäiväistymisen myötä sovellusten käyttö on jo kohtalaisen tuttua suurimmalle osalle työikäisestä väestöstä.
Tänä päivänä hyvin harvoilla ravintola- yms. yleispalveluita tuottavilla yrityksillä on yksinkertaisesti varaa jättää mobiilisovellukset huomiotta. Tämä johtuu siitä, että suurimmalla osalla kilpailijoista on jo normaalien kotisivujen lisäksi myös mobiililaitteita tukevat sivustot applikaatioineen. Mitä enemmän ne yleistyvät, sitä itsestään selvempänä niitä pidetään. Tämän tuli huomattua Turkissa kesällä, kun juuri mitään tietoa ei ollut saatavilla netin kautta tai sivustoilta löytyvä tieto ja sivujen toimintalogiikka oli puutteellista.
Tietoisesti tästä teknologiakelkasta pois jäävä yritys ottaa suuren riskin siinä, että asiakkaat edelleen löytävät heidän luoksensa. Moni Helsingin keskustaan suuntaava ruokailija saattaa avata sovelluksen, joka näyttää ravintolat lähimmän kilometrin säteellä. Mikäli yksi ravintola jättäytyy listasta pois, menettää se tuhansia potentiaalisia asiakkaita päivittäin.
Myös työmaaoloissa mobiililaitteiden tuomat mahdollisuudet ovat vertaansa vailla. Työnjohtajan ei tarvitse palkata kymmentä kantajaa työvoimavuokraamosta saadakseen kaiken mahdollisesti tarvitsevansa tiedon mukaan työmaakierrokselle. Kaikki on käden ulottuvilla. Voikin olla, että mobiilisovellukset hankaloittavat työmaamestarin päivittäisen askeltavoitteen saavuttamista, mutta vastavuoroisesti työn tuottavuus paranee turhan ravaamisen ja turhautumisen vähentyessä.
Nyt jos koskaan on aika astua 2010-luvulle ja ottaa mobiilisovellukset osaksi päivittäistä tekemistä, myös työmaalla.
