Usein suuria tietomääriä katoaa, kun rakennushanke siirtyy yhdestä vaiheesta toiseen esimerkiksi suunnittelusta todelliseen rakennusvaiheeseen.
Rakennusvaiheessa pääurakoitsija suorittaa kaikki laatutarkastukset itse, alihankkijat valvovat omaa laatutyötään ja tilaajaa edustaa konsultti tai tarkastaja, joka tekee jälleen omat tarkastuksensa.
Ongelmana on se, että kukaan ei kerää tietoja ja dataa keskitetysti, joten informaatiota ei voi löytää ja käyttää myöhemmin eri osapuolten välillä. Pääurakoitsija tai rakennuttaja ei voi parantaa ja kehittää liiketoimintaansa, jos he eivät tiedä rakennusaikana ilmenneistä ongelmista, miten organisaatio näihin reagoi ja miten tämä on vaikuttanut rakennusaikoihin ja kustannuksiin.
Suuria määriä tietoa katoaa jota voitaisiin käyttää sekä rakennushankkeen tehokkuuden parantamiseen että valmiiden rakennusten pitkän aikavälin suunnitteluun. Tietojen menetys tapahtuu eri "siilojen" välillä, jotka koostuvat suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Vain korkeimmalla johdolla on yleiskatsaus kaikista vaiheista, mutta tuotetut tiedot ja data eivät tule ylhäältä, vaan se tuotetaan näissä siiloissa. Käytössä on liian vähän työkaluja, jotka keräävät ja hyödyntävät tietoja, kun projekti siirtyy vaiheesta toiseen. Suurimmat tietohäviöt tapahtuvat suunnittelun ja rakentamisvaiheen sekä rakennus- ja ylläpitovaiheen välillä. Nämä ovat taitepisteitä, joiden tiedonkeruussa on paljon parannettavaa.