Valmistuin marraskuussa rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta. Diplomityönäni koostin Rakennusteollisuus RT ry:n toimeksiantona yleisen rakennustyön tarkastusasiakirjan kehittämään rakentamisen laadunhallintaa.
Tässä ensimmäisessä blogissa kerron rakentamisen laadusta, johon syvennyin diplomityöni teoriaosuudessa.Syksyllä julkaisussa blogissamme myyntipäälikkömme Oskar Smeds kirjoitti dokumentoinnin ansasta rakentamisessa. Huolellisen dokumentoinnin avulla ei voida varmistua rakentamisen laadusta ja ylipäätään rakentamisen laadun käsitteen merkitys vaihtelee sen lähteestä ja asiayhteydestä riippuen. Laadun käsitettä viljellään koko ajan lähes kaikessa mitä tehdään. Rakentamisen laadun ongelmista uutisoidaan tasaiseen tahtiin ja uutisissakin kerrotaan puutteista rakentamisen laadussa. Rakentamisen laadusta puhuttaessa ei monesti edes ymmärretä mitä laatu tarkoittaa ja erityisesti rakentamisen kontekstissä.
Mitä laatu on?
Laatua, varsinkin rakentamisen kontekstissä, katsotaan usein rakentamisen virheiden kautta. Virheet ovat vain yksi laadun osa-alue, joka konkreettisena asiana on kaikista helpoin ulkopuolisenkin huomata. Laadulle löytyy käsitteenä hyvin paljon erilaisia määritelmiä eri lähteissä, mutta kaikille määritelmille yhteisenä tekijänä voidaan laatu kiteyttää siihen, että palvelu/tuote vastaa sille asetettuja vaatimuksia ja odotuksia. Rakentamisessa tämä yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että rakennuksen tulee vastata tilaajan ja loppukäyttäjän vaatimuksia säädösten vaatimusten lisäksi. Rakentamisen laadun muodostuminen voidaankin jakaa kahteen osaan: rakennusprosessin laatuun sekä itse rakennuksen laatuun.
Rakennuksen laatu on asia, joka usein virheellisesti ymmärretään rakentamisen laatuna. Rakennuksen laatu on ulkopuolisenkin helppo havaita ja ymmärtää konkreettisesti aistittavana asiana, mutta se on vain osa itse rakentamisen laatua.
Rakennuksen laatu voidaan vielä jakaa kolmeen osaan josta se kokonaisuudessaan koostuu: toiminnalliseen ja tekniseen laatuun sekä rakennuksen koettavuuteen. Rakennuksen laadun lähtökohtana ovat aina säädösperusteiset minimivaatimukset, joita kaiken rakentamisen tulee täyttää. Näitä vaatimuksia täydennetään aina hankekohtaisilla teknisillä ja toiminnallisilla vaatimuksilla. Toiminnallisten vaatimusten ratkaisuna toimivat erilaiset tekniset ratkaisut, joilla toiminnallisuus voidaan toteuttaa. Hyvällä suunnittelunohjauksella voidaan toiminnalliset ja koettavuuden vaatimukset muuttaa oikeiksi teknisiksi vaatimuksiksi, joiden avulla ne voidaan toteuttaa. Säädökset asettavat perusvaatimuksen tekniselle ja toiminnalliselle laadulle, mutta teknisen laadun toteutumiseen liittyy vahvasti hyvän rakentamistavan käsite. Säädökset eivät määritä hyvän rakennustavan sisältöä, mutta se perustuu kuitenkin alan ammattijulkaisuihin ja -ohjeistuksiin, kuten Ratu-, RIL- ja Betoniyhdistys -materiaaleihin. Teknisen ja toiminnallisen laadun lisäksi rakennuksen laatu koostuu rakennuksen koettavuudesta. Rakennuksen koettavuus on hyvin subjektiivinen käsite, sillä se perustuu käyttäjän omaan kokemukseen rakennuksesta.
Kuva 1: Rakentamisen laadun muodostuminen (mukaillen Kankainen & Junnonen 2001, s. 25-30).
Rakennusprosessin laatu muodostuu koko hankkeen aikaisten osapuolien yhteistyön laadusta. Rakennusprosessissa on aina mukana useita eri osapuolia, joiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö on merkittävässä roolissa hankkeen onnistumisen kannalta. Rakennusprosessin laatu voidaan jakaa suunnittelun, rakennuttamisen ja tuotannon laatuun, sekä näiden väliseen yhteistyöhön. Rakennusprosessin laadukkaan lopputuloksen kannalta eri osapuolien välinen yhteistyö ja informaation kulku ovat hyvin tärkeässä roolissa. Ongelmia rakennusprosessissa aiheuttavat useiten osapuolten välisten rajapintojen kuilut, jotka ovat tiedon liikkumisen kannalta potentiaalisia epäonnistumisen kohtia. Näissä kuiluissa tieto usein katkeaa tai pahimmassa tapauksessa tieto ei kulje näiden läpi ollenkaan.
Mistä rakentamisen laatu siis syntyy?
Laatu tarkoittaa tuotteen vastaamista sille asetettuihin vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Rakentamisessa tavoitteet koostuvat säädösten lisäksi hankekohtaisista vaatimuksista. Laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi kaikkien osapuolten on ymmärrettävä nämä tavoitteet, ja näiden tavoitteiden ymmärtämisen kautta voidaan rakentaminen toteuttaa tavoitteiden mukaisesti. Hyvän laadun lähtökohtana voidaan pitää hyvää vuorovaikutusta hankkeen osapuolten välillä.
Ilman hankkeen tavoitteiden tuntemista ei voida päästä hankkeen tavoitteisiin, eikä näin ollen voida saavuttaa laadukasta rakennusta.
Välillä alalla puhutaan käsitteestä ylilaatu, mutta tällaista käsitettä ei oikeasti ole olemassa. Tämä vain tarkoittaa, että hankkeen vaatimuksia ja tavoitteita ei ole selkeästi kommunikoitu hankkeen osapuolten kesken.
Lisää rakentamisen laadusta ja laatutoiminnoista voit lukea myös seuraavista diplomityönikin lähteinä toimineista teoksista:
